maraton #300 hannoverissa elinalle

baban blogista voit lukea team elina jouhkin historian. Hannoverissa juuri ennen starttia sain kuulla, että minut on hyväksytty tiimiin. tämän kolmannensadannen maratonini omistin siis elinalle.

olimme saksan 100+ kerhon vieraina ja saimme spesiaalikohtelun ja omat 100+ paidat.

maratoonareita oli joku parituhatta, puolikkaan ja kympin juoksijoita parikymmentätuhatta. vaikka startit olivat eri aikoihin, nelisen kilometriä saimme mekin juosta hirvittävässä ruuhkassa puolimatkalaisten kanssa. pari reitiltä eksymistäkin tapahtui, koska puolikkaalta erkanevan täysmaratonin reittimerkit jäivät ihmispaljouden varjoon.

reitti oli nätti, kierteli puistoja ja rauhallisia asuma-alueita ja tasainen. tänne jos jonnekin kannattaa lähteä hakemaan ennätystä, sillä vaikka mutkia oli, niin oli myös pitkiä vapaita suoria. ja jäniksiä ihan  tavoitteesta 3.15 lähtien! yksi miinus tuli huoltotarjonnasta - juomana oli vain vettä ja aika-ajoin lisänä geelejä. plus banaanit, omenat ja vesimelonit, vaan ei suolakurkkua. suolan puutteessa sitten kurvasinkin yhteen kebabpaikkaan ja sain kouranpohjallisen suolaa. onneksi nurkan takana oli olutta (alkoholfrei) tarjoava juomapiste ;). timo sai katsojilta hillittömät aplodit kuluttaessaan koko kolpakollisen yhdellä kertaa. kyllä varmaan röyhtäytti.

jatkan myöhemmin ja lisään kuvia kun saan parempia

tuksu and uuno on the road - hannoverin maralle lähdössä

http://hanna42195.vuodatus.net/
tuosta vanhasta blogistani löytyy löytyy raportit edellisistä juhlajuoksuistani.
#100 pelattiin syksyllä 2007 lohdutushölkkämaratoonilla
#200 pelattiin kesällä 2011 paloheinässä

ja nyt on siis näpeissä #300 hannoverissa, jonne lähden timon ja siipiveikkojen kanssa juhlajuoksulle.
timo juoksi oman kahdennensadantensa pari viikkoa minun jälkeen. ollaan juostu paljon kisoja yhdessä.

tässä kuva viime kesältä anun 100+ juhlamaratonilta.  reitti kiersi nokian edenistä sorvan kylälle, jossa oli paikallisena nähtävyytenä hillitön kurvi.




tätä reissua varten timo teetti meille juhlajuoksupaidan:
http://www.marjomaki.fi/kauppa/products.php?p=751ae8

ilmo kahvakuulakisaan läks

alea jacta est.

olen ilmoittautunut kahvakuula-biathloniin kesäkuun alussa. naisten hölkkäsarjaan eli 12-kiloselle kuulalle ja höyhensarjaan, sillä näissä on kilpailijan painolla merkitystä (juoksuun suhteutettuna elopaino vaikuttaa voimalajeihin eri tavalla eli isot tytöt jaksaa enemmän).

biathlon koostuu kahdesta lajista, työnnöstä ja tempauksesta, joissa kumpikin suoritus kestää 10 minuuttia. suoritusten välissä on tauko. hyväksyttyjen toistojen määrä ratkaisee. meillä naisilla nostot tehdään yhdellä kädellä ja kättä saa vaihtaa kerran. miehet työntävät kahdella kädellä ja tempaavat yhdellä. työntö lähtee rinnalta ns. räkkiasennosta, josta kuula pompautetaan jalka- (ja vähemmän käsi-) voimin ylös suoralle kädelle. työntöön kuuluu ns. allemeno, eli kuula otetaan suoralle kädelle pikku kyykkyasennossa ja viimeisenä suoristetaan jalat. tempauksessa kuula heilautetaan jalkojen välistä suoralle kädelle. voiman tuottaa lantion napakka ojennus ja pienestä kyykkyasennosta nousu ylös. ****räkin ja yläasennon kuvat alla**** työnnöt ovat minulle tempauksia haastavampia, koska ojentajista puuttuu jerkku.

nyt alkoi kiihkeä reenaus. kisasuoritusta ajatellen tärkeintä on löytää suoritustempo, jota jaksaa pitää yllä sen viitisen minuuttia per käsi - vanhalle jänikselle on rauhallinen alkuvauhti aika itsestäänselvyys ;) lisäksi pieni voimatason parantaminen olisi suotavaa. samalla voisi tiputtaa painoa parisen kiloa että kisa-aamuna on varaa syödä kunnon aamiainen.

linkin alla on kuva jouluisesta tempauskisasta. tekniikka on peffasta sillä koko syksyn harjoittelin selkä peiliin päin.
https://www.flickr.com/photos/maxkaar/11388902914/in/set-72157638704776483/

räkki. rinnallevedon loppuasento ja työnnön lähtöasento. kääks - kuvaan tuli karsea mammaräkki eli selkäranka on mutkalla niin kuin lasta lonkalla kannettaessa. PIDÄ SELKÄ SUORANA, EI NÄIN.

 

työnnön ja tempauksen yläasento. käsi suorana, haba korvan kohdalla. olkapää voisi olla rennompi.

ylpeys, kateus ja ahneus - kaksysiysi

tuhannen maratonin mies hans mannsténin lentävä lause on "ihmistä ohjaa kaksi asiaa, ylpeys ja kateus" (mara-matti juhan fb-sivulla). itse lisäisin tähän vielä kolmannen: ahneus.

käväsin pääsiäislauantaina taas juoksukilpailussa. tai hölkkätapahtumassa, miten sen nyt ottaa. joskus sitä starttaa hölkkätapahtumassa ja huomaakin yhtäkkiä olevansa juoksukilpailussa ;) ja joskus valitettavasti toisinpäin - tällöin omista kyvyistä on ollut epärealistinen kuva suhteessa vastustajaan ja loppu on nolo ja katkera. itse asiassa ylpeys estää minua kilpailemasta ennen kuin vastustajan kyvyistä on muodostunut jonkinmoinen käsitys ja olen suhteellisen varma voitostani. jos tunnen, että minulla ei ole paukkuja voittoon, jätän kilpailemisen sikseen.

tunnustan: kateus on myös tuttu.
A. miikka, jonka vuonna 2002 ohitin hassenmaratonilla kaksi kertaa per kisa, rupesi takomaan kovempia aikoja kuin minä. vuoden se harmitti. nykyään miikka ohittaa minut hassenmaratonilla kaksi kertaa per kisa, enkä ole vuosiin viitsinyt asiaa murehtia. miikka juoksee omassa sarjassaan.
B. ritva, joka aloitti maratonit noin kymmenen vuotta myöhemmin kuin minä. ritva hurautti määrässä aika nopeasti ohitse ja järestään kovemmilla ajoilla. se harmitti. no nyt on ritva niin kaukana horisontissa, että minulla ei ole mitään syytä olla kateellinen. ritva juoksee omassa sarjassaan

ahneus: no nyt päästiin asiaan.
juhan sanoja lainaten: "299 on parempi kuin 298". eli aina mahtuu suunnitelmiin seuraava, ja seuraava ja sitä seuraava.

averian maraton oli upeasti järjestetty, maisemat oli upeat, mäkeä riitti joka lähtöön ja ilma oli aurinkoinen ja lämmin. kiitokset olkkalan kiri ja priimusmoottori pasi moisander!

kun aloitin juoksu-urani olin nuori, nätti, naimaton ja nopea. nyt, kun en ole enää mitään niistä, niin yritän hauskuuttaa kanssajuoksijoita, katsojia ja huoltojoukkoja teemapukeutumisella. pääsiäisjuoksut juostaan aina pupunkorvien kanssa. tällä kertaa oli takana myös hännäntupsukka (kiitos janne rantamara 2012) ja hefnerin tyyliin verkkosukkahousut, jotka kutittivat sietämättömästi koko matkan. vaikka jäniksenä juoksinkin, aikatavoitetta en laittanut. vielä puolimatkassa olin 4.40 tahdissa, mutta mäet veivät voiton ja lopputulema oli häntäkarvan alta 4.44.

väli 20-30km oli henkisesti kaikkein raskain, sillä molemmat tällä pätkällä olevat juoma-asemat olivat kylmiä, ts miehittämättömiä. en nähnyt ristin sielua paitsi takanani tulleen liisan huoltoauton pörräämisen ohitseni säännöllisin väliajoin. katse tienlaitaan suunnattuna odottelin kilometrimerkintöjen kertymistä. tämä pätkä taisi olla nousuvoittoisin. lopulta reitin korkein kohta saavutettiin 30km hujakoilla ja palkkiona tuli pitkä ihana palauttava alamäki. hymiö 32km merkin kohdalla nauratti, on se kumma miten pienikin asia voi piristää. vähän ennen 34km huoltopaikkaa löysin maasta euron - eli juoksemallakin voi tienata. loppumatkan pari alamäkeä olivat niin jyrkkiä ettei uskaltanut päästellä, lisäksi polvissa tuntui jokaikinen jysäys. mutta niin se tämäkin matka tuli tehtyä.

kisatoimistoon päästyäni nuorimies kysyi "miten saat aikasi kulumaan, mitä ajattelet matkalla?". jaa-a. ehkä vain jätän aivoni narikkaan enkä ajattele mitään. ihailen sinivuokkoja ja sitruunaperhosia. etsin kiuruja taivaalta ja töyhtöhyyppiä pellolta. haravoin katseellani tienlaitaa josko tulisi uusi kilometrimerkintä näköpiiriin. ihailen vihtiläistä mäkimaisemaa. ensi vuotta odotellessa :)

 pääsiäisjänis alkumatkasta

 pääsiäisjänis ja vaikea valinta: mehua vai vettä

puhdas ja ääliö (aka. every woman should know how to clean)

edellisenä viisvuotiskautenani opettelin uimaan.
tällä viisvuotiskaudella aion opetella nostamaan.
siis kahvakuulaa.

olin käynyt ohjatuilla kuulajumppatunneilla vähän yli vuoden kun eräs ohjaaja teetti sata tempausta. siis putkeen, omilla kädenvaihdoilla ja kuulankin sai käyttää maassa. ajatus pidempikestoisesta suorituksesta osui ja upposi vanhaan jäniskoiraan. varsinainen tajunnan räjäyttävä kokemus oli noin vuosi sitten kun ymmärsin, että kahvakuulassa voi kilpailla. logiikka (yhden kisakokemuksen syvällä rintaäänellä) on pitkälti sama kuin aikaperustaisessa juoksussa: näet kellotaulun koko ajan ja järjestäjät laskevat hyväksytyt toistot. itse keskityt taktiikkaan (rauhallinen aloitusvauhti, loppukiri) ja suoritukseen.

vuodenvaihteessa liityin kuulaseuraan nimeltä lift me up http://liftmeupteam.wordpress.com/ ja rupesin käymään seuratreeneissä. treeni tähtää kisasuoritusten parantamiseen ja perustuu neljään perusnostoon: heilautus (swing), rinnalleveto (clean), työntö (jerk, suom. ääliö) ja tempaus (snatch). heilautus on vauhdin tuottavana voimana rinnallevedossa ja tempauksessa ja raskaalla kuulalla tehtynä erinomainen etureisi- ja vatsalihasliike. erikoista on ollut huomata kuulannoston vaikutus juoksuun: takareisijumit häipyivät hiljalleen ja maraton kulkee varttia nopeammin.

linkit liikkeisiin täältä http://www.iltalehti.fi/iltvurheilu/20130710027212235_v9.shtml

paloheinämaraton ja porttiteoria

mukaeltu lähteestä wikipedia

Porttiteoria on käsitys, jonka mukaan juoksijalähtöisten juoksutapahtumien käyttö toimii ”porttina” kovempiin aineisiin, eli johtaa ennen pitkää siihen, että niiden käyttäjä alkaa käyttää vaarallisempia maratoneja.Tyyppiesimerkkeinä pidetään yleensä paloheinä-, TKR- ja tervasaarimaratonia. Paloheinäläisessä tutkimuksessa ne hölkkääjät, joilla ei ollut havaittu muita käytöshäiriöitä ja jotka olivat käyttäneet maratonia viimeisen kuukauden aikana käyttivät 30 kertaa todennäköisemmin useampaa maratonia. Ne jotka olivat kokeilleet myös paloheinä-, TKR- ja tervasaarimaratonia käyttivät 17 kertaa todennäköisemmin kovempia aineita, kuten tuplamaratonia tai ultrajuoksua.

paloheinässä 12.4.2014 aamulla varhain starttasi kalevin 1700.