tiistai 17. kesäkuuta 2014

forssan suvi-illan combo ja mitalievoluutio

olen hcm:n expossa jänispalvelutiskillä päivystäessäni kaksi kertaa sortunut ylipuhumaan miialta sopuhintaan suvi-illan combo-osallistumisen. 95km pyöräily klo 11 startilla ja maraton klo 16 startilla. viime vuonna ilma oli siedettävä, pyöräily sujui alta kolmen ja puolen tunnin ja maraton karvan yli neljä ja puoli. oli viikolla saanut postissa team elina jouhki-käsivarsinauhan ja tämä oli ensi aito kerta tiimissä mukana.
 
tänä vuonna aamu aukeni vähän hyytävässä kelissä: pohjoistuuli oli kova ja mittari näytti alta kymmentä astetta. ketutti aika rankasti, sillä pyöräily on tosi tylsää silloin kun on kylmä ja tuulee. suvi-illan suosio on kasvanut hurjasti vuodesta 1994, jolloin osallistuin eka kertaa puolikkaalle (ja juoksin sen alta 1.30 huom. huom). jossain vaiheessa oheislajeina oli rullaluisteluita, mutta viime vuonna mukaan tuli ensi kertaa pyöräily.
 
 
isossa tapahtumassa on kiva olla mukana, sillä yksin ei tarvitse olla ja tuttuja tapaa aina. kisaexposta oli pakko ostaa lisävaatetta: villarihousujen päälle pinkit kari traan trikoot ettei reidet pääse jäätymään. etsin vielä sormellisia ajohanskoja, sillä villarihanskoissa näpit palelevat, mutta en löytänyt kunnollisia. pukkarissa törmäsin siskokset rantalaisiin, joista tuija oli lähdössä pyöräilyyn ja arja maratonille.
 


 
villarilähdössä oli hässäkkää eikä ollut mitään hajua ajoryhmistä. kaikki lähtivät samaan aikaan ja saattoajon aikana ohittelin paljon jopoilijoita ja lenkkareilla ajavaa porukkaa. pari elina-tiiminauhan kassa ajavaa tapasin ja juteltiin hetki, mutta lopulta ajauduimme eri ryhmiin ajamaan. kävi taas vanhanaikaiseti: ajoporukkani sotki noin 34km/h-keskarilla enkä tuulen takia uskaltautunut jättäytyä joukosta. lopulta roikuin joukon hännillä ja kun vetäsin geelit väärään kurkkuun n 40km kohdalla ratkaiseva kahden metrin rako syntyi enkä päässyt enää peesiin kiinni. onneksi pahimmat peltoaukeat oli tässä vaiheessa takana. sormet olivat tunnottomat ja tuuli sellaisissa puuskissa että juomapullon ottamista varten piti tasapainolla ettei tuuli pyyhkäise penkkaan.
 
56km kohdalla oli huolto ja pysähdyin tauolle odottamaan sopivaa junaa. lyöttäydyin muina naisina junan jatkoksi. junaa veti naisihminen ja pari miehekettä roikkui perässä, vauhti hidastui alle 24km/h, mutta ukot eivät lotkauttaneet eväänsä ottaakseen vetovuoroa. no, meikätyttö läksi keulille vetämään ja taas mentiin. noin kympin jälkeen jäin juomaan ja viittasin seuraavalle (miehelle) että jatka sinä, mutta sama nainen jatkoi ja vauhti tippui taas. onneksi takaa tuli ohi yksinäinen mies, jonka takapyörään liimauduin uskollisesti viimeisten 20km ajaksi. loppuaika oli 3.25 eli minuutin hitaampi kuin vuosi sitten.
 
oli puolitoista tuntia aikaa maratonin starttiin. kävin suihkussa, vaihdoin vaatteet ja söin niin paljon kuin pystyin. viime vuonna puutteellisen tankkauksen takia maratonin viimeinen kymppi oli yhtä tuskaa. nyt näkyi enemmänkin tuttuja, kuten maratonille #199 starttaava pasi.

 
juoksu lähti tahmeasti kulkemaan. ruoka painoi mahassa ja 7km kohdalla piti käydä puskassa. toisen puolikkaan alkuvaiheilla sain juttuseuraa loppumatkaksi ja olo koheni huomattavasti. maaliin tulin loppuajalla 4.47 (puolikkaan väliaika oli 2.23 eli aika tasavauhtinen reissu).

kotona kaivelin esiin kaikki suvi-ilta mitalini. mitalin muotoa on vaihdeltu vuosien mittaan. ensimmäinen suvi-ilta juostiin 1992. alkuvuosina (94, 95 ja 98) puolikkaalle oli pieni ja kokonaiselle iso mitali. vuosiluku oli kaiverrettu erikseen ja eri vuosien mitalit eroteltu erivärisellä maalipinnalla. mitali kuvasi silloisen reitin 5km loppusuoraa tammelantietä forssaan (aurinko paistoi silmiin ja forssan kirkko ei millään tuntunut tulevan lähemmäksi). mitalin kuvaamaa maisemaa katseltiin noin puoli tuntia. ihan totta.

200-luvulla mitali vaihtui neliömäiseksi (04, 05, 06 ja 07). tällöin myös pitkä maalisuora vaihtui pikkutiekiekuraksi. reitti oli silloin vielä se yksi edestakainen lenkki portaaseen, kaunis mutta kaltevaa teinpenkkaa.

mitali muuttui joksikin aikaa pyöreäksi (10 ja 11), palatakseen takasin neliöksi, mutta ripustettavassa muodossa. tällöin reitti oli jo muuttunut kahdeksi puolikkaan mittaiseksi lenkiksi. 2011 (muistaakseni) oli reitti alimittainen ja tämän hyvitykseksi seuraavan vuoden osallistumisen sai alamittaiseen hintaan. pyöräily tuli mukaan kuvioihin 2013.
 

 
mitalievoluutiota on itse asiassa hauska seurata. 2002 oli vielä helsinki puolimaraton, mutta jo 2003 se oli kansainvälistynyt helsinki city runiksi (½ marathon). mitaleista erillinen postaus joskus myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti