kuulakisaa: suomen cup - biathlon 7.6

on se jännä miten uusi asia saa sykkeen pintaan. aloitin kuulakisan hermoilemisen jo alkuviikosta. kevensin harjoittelua jo edellisviikolla ja tempauksia tein viimeisellä kuukaudella muutenkin tosi vähän ettei kädet hajoaisi ennen kisaa. keskiviikkona iski epätoivo ja tuntui että tekniikka on totaalisesti hakusessa "enhämmäosaamitään" ja "hittotoikuulatuntuupainavalta".

vappuna aloitettu makealakko oli purrut: aamulla oli varaa syödä kolmen kilon verran aamiaista ja silti pysyä painoluokassa. painoluokilla oli tässä kisassa tosin merkitystä vain tasapeli- ja suomenennätysmielessä, mutta kun lisenssi kerta on 58-kilosten sarjaan niin se on hyvä syy tsekata ruokavaliota. torstai-iltana tosin söin pussin suolapähkinöitä seurauksella että perjantaiaamuna paino oli kolme kiloa enemmän kuin keskiviikkona.

 

 

kisa järjestettiin mäkelänkadulla compactfitin tiloissa ja sponsoreina toimivat varuste.net ja voimapuoti, joka tarjosi skip-merkkisiä urkkajuomia ja palkkareita.

 

kisassa käytettiin painonnostoliiton virallisia kisakuulia, jotka olivat kaikki tarkkuuspunnittuja (ylimääräiset grammat oli kaiverrettu kuulan kylkeen, esim +60g). koot ovat värikoodattuja: sininen 12kg, keltainen 16kg, liila 20kg, vihreä 24kg ja punainen 32kg. kuntosarjan kuulakoko oli naisilla 12kg, miehillä 16kg, amatöörisarjan naisilla 16kg, miehillä 24kg ja mestaruussarjan naisilla 20kg ja miehillä 32kg. lisäksi nähtiin naisten 24kg tempaus. kahvat ovat ihan tarkoituksella ruosteisia, sillä silloin magnesium tarttuu ja pysyy paremmin kiinni.

 

biathlon tarkoittaa kahta suoritusta: ensin työntö 10min ja vähintään 2 tunnin tauon jälkeen tempaus 10min. miehet työntävät kahdella kuulalla ja tempaavat yhdellä. naisilla sekä työntö että tempaus tapahtuu yhdellä kuulalla. yhdellä kuulalla nostettaessa saa kättä vaihtaa vain kerran.

 

 

hiertymien ja kämmenen hikoamisen estämiseksi kuulan kahva piti käsitellä magnesiumilla (tämäkin on oma taiteenlajinsa) ja työnnössä räkkiasennon pidon parantamiseksi paidan etumus kannatti kastella siitä kohdasta, missä kyynärpää tukee vartaloon. paidan on parasta olla puuvillainen ja ainakaan missään nimessä ei liukas tekninen.

olin ensimmäisessä nostovuorossa 12 kilon "hölkkäsarjassa". salille oli tehty 4 nostolavaa ja jokaiselle nostajalle oli oma tuomari, joka laski hyväksytyt toistot. meidän kolmen tytön lisäksi lavalla 4 oli kisaamassa henrik kahden 16-kilosen kanssa. näyttötaulusta pystyi seuraamaan sekä omaa että muiden lavojen tilannetta ja ajan kulumista. olin valinnut pinkin kisa-asun teamelinajouhkin henkeen, mutta jalkoihin vedin siniset kompressiosäärystimet koska pinkkkejä en kerennyt hankkimaan. ja kenkinä käytin barefoot-kenkiä koska painonnostokengät ovat nekin vielä harkinnassa. lenkkarit ja jumppakengät ovat tässä hommassa huonot, koska niissä ei saa kunnon tuntumaa lattiaan.

ensin siis työntö. ensimmäinen toisto hylättiin allemenon puuttuessa ja pasmat sotkeentuivat totaalisesti. keskityin allemenoon ja samalla tuhrasin aikaa turhan pitkään kyykistelyyn. en katsonut kelloa joten temposta ei ollut hajuakaan. tiesin treeneistä, että 12rpm (toistoa per min) tempolla jaksan ensimmäisen kolmen minuutin yli, mutta nopeammalla saattaa kädet hapottaa etuajassa. aloitin vasurilla eli heikommalla kädellä ja neljän minuutin kohdalla pukkasi väsymys: kuula ei pysähtynyt yläasennossa vaan jäi huojumaan. yritin pitää kuulan mahdollisimman vakaana ja vasta kun nosto oli hyväksytty tiputin kuulan rinnalle ja pamautin samantien ylös. puolivälissä eli 5min kohdalla vaihdoin kättä. oikea käsi väsähti aiemmin ja viimeisillä sekunneilla ei yläasennon heilunta loppunut millään. laskin kuulan maahan 5sek etuajassa. tulos oli 130 eli tahti oli kuitenkin ollut vähän nopeampi kuin se suunniteltu 12rpm. siirryin kanttiinin kautta takapenkkiin ottamaan oppia muiden tekniikoista.

tempauksen strategia oli samantyyppinen eli aloitustempo 12rpm. tempauksia en ollut viimeisten viikkojen aikana tehnyt niin paljon kuin työntöjä, koska tarkoituksena oli saada käsien hiertymät parantumaan eikä hankkia uusia. aloitin taas vasurilla. loppuvaiheessa tuli tuomarilta tekniikasta murinaa että punnerran kuulan loppuvaiheessa ylös. viimeiset toistot tuntuivatkin työläiltä. oikea käsi sitävastoin toimi kuin junan vessa ja pystyin vielä kiristämään tahtia. tulos oli 154. tämän jälkeen oli taas hyvä siirtyä katsomon takapenkille seuraamaan ja kommentoimaan muiden suorituksia.

 

jokaisella kisaajalla oli oma tuomari, joka laski hyväksytyt toistot. työnnössä pitää olla allemeno eli käden pitää suoristua ennen jalkoja. tempauksessa liikkeen pitää olla yhtäjaksoinen alhaalta ylös eli kuula ei saa jäädä kupeksimaan sinne välille (=punnerrus). lisäksi työnnön että tempauksen yläasennossa kuulan pitää olla pysähtyneenä ja polvet lukittuina. työnnön ala-asennossa pitää polvet olla lukittuina. tempauksen ala-asentohan on liikkuva heilautus jalkojen välistä.

yhteistulos 284 oikeutti kuntosarjan kolmanteen sijaan (ja vain huonon kotikasvatuksen saaneet kysyvät montako osallistujaa oli sarjassa). tosin hävisin kakkoselle vain 6 toiston verran ja hän oli minua sekä painavampi että kokeneempi. aikaisempien tulosten puuttuessa olin siis tehnyt oman ennätykseni (joulukuussa tempasin tuloksen 177 8kg:n kuulalla). tästäpä on hyvä lehteä syksyä kohti. en nimittäin osatanut kertalisenssiä ;)

 

lisää tuomo tenhusen ottamia kuvia löytyy täältä.